Historia

Idea Turun Kuurojenyhdistuksen perustamiseen tuli 1800-luvun loppupuolella David Frederik

Hirniltä, joka taas sai inspiraationsa jo olemassa olevalta Tukholman

kuuromykkäinyhdistykseltä. Vuonna 1886 virallisesti perustettu Turun Kuurojenyhdistys ry on

Suomen vanhin kuurojenyhdistys.


"Ollen Suomen ensimmäinen kuuromykkäinyhdistyksen perustaja on Hirn kuolemattomasti

piirtänyt nimensä Suomen kuuromykkäinyhdistys-liikkeen historiaan."

Yhdistys on historiansa aikana järjestänyt yhdistysiltojen lisäksi jumalanpalveluksia,

sunnuntaikouluja, iltakursseja, historiakertomuksia, yleisiä kuuromykkäinkokouksia,

esitelmäpäiviä, opintoretkejä, kirkkopäiviä, keräyksiä, iltamia, erilaisia juhlia, ensiapu-,

ruoanlaitto- ja vauvanhoitokursseja, tansseja ja avointen ovien päiviä. Yhdistyksen

alaisuudessa on lisäksi toiminut esimerkiksi raittiusyhdistys, naistenkerho, opintokerho,

erilaisia rahastoja, säästökerho, nuortenkerho, maanantaipiiri, moottorikerho, bridgekerho ja

eläkeläiskerho.


Turun Kuurojenyhdistys ry on edustanut kuurojen kulttuuripäivillä, tehnyt talkoita muun

muassa oman toimitalon rakentamiseksi, huolehtinut Turun hautausmaalla sijaitsevasta

kuurojenopettaja C.O.Malmin haudasta, viettänyt vapaa-aikaa Kakskerran Huvirannalla,

palkannut vapaa-ajanohjaajia ja tehnyt monenlaista vaikuttamistyötä, muun muassa Turun

vammaisneuvostossa. Historiansa aikana yhdistys on kokoontunut kuurojenkoulun tiloissa,

vuokratuissa tiloissa ja välillä myös omissa toimitiloissa. Kaikki tässä edellä mainittu on

kuitenkin vain osa kaikesta yhdistyksen toiminnasta.


Mitä maailmalla ja suomalaisessa yhteiskunnassa onkaan tapahtunut näinä vuosina,

yhdistys on vastannut siihen muuttumalla ja mukautumalla. Se on näkynyt muun muassa

esitelmäpäivien aiheina, erilaisine keräyksineen ja toimintamuotoineen. Esimerkiksi

sotavuosina yhdistys järjesti keräyksen maanpuolustuksen hyväksi ja iltamia, joiden tuotto

luovutettiin Kuurojen Liiton kautta siirtoväen hyväksi tai niiden jäsenten hyväksi, jotka olivat

menettäneet kotinsa pommituksissa. Yhdistyksen jäsenmäärä on myös elänyt sen mukaan,

millaisia töitä ja kouluja Turussa on ollut tarjolla kuuroille.


"Yhdistyksen toimintaan ja eteenpäin menoon vaikuttavat aikojen kuluessa monet ihmiset,

on henkilöitä, joiden suuriarvoinen, asialleen antautunut työ vaikuttaa vielä

vuosikymmenienkin kuluttua."


Yhdistyksen toiminta perustuu ihmisten antamalle ajalle. Turun Kuurojenyhdistys on ollut

siitä onnekas, että sen toiminnassa lähes puolentoista vuosisadan ajan on ollut useita

merkittäviä henkilöitä, joiden panoksen takia yhdistys on ollut vahva toimija ja joka palvellut

Turun alueen kuuroja heidän elämänsä eri käänteissä.


"Yhdistys ei todellakaan ole samanlainen kuin alkuvuosina, ei puitteiltaan eikä

toimintatavoiltaan. Mutta periaatteiltaan se on yhä sama; se on yhä paikka, johon kuurot

tulevat toisiaan tapaamaan, keskustelemaan omalla kielellään, osallistumaan, nauttimaan

kulttuurista tai mitä kulloinkin on tarjolla."


Teksti on koottu Turun Kuurojenyhdistys ry 100-vuotishistoriakirjan pohjalta.